Koulutustoiminta

Valtakunnalliseen urheiluopistoverkostoon kuuluu 12 liikunnan koulutuskeskusta. Urheiluopistojen toiminnan kokonaisuus muodostuu ammatillisesta koulutuksesta, vapaan sivistystyön koulutuksesta, valmennuskeskustoiminnasta, terveyttä ja hyvinvointia edistävästä maksullisesta palvelutoiminnasta sekä vapaa-ajan liikunta-, virkistys- ja matkailupalvelutoiminnasta. Urheiluopistojen toimintakokonaisuudella on keskeinen rooli liikunnan, urheilun ja terveyden edistämisen ammattilaisina ja osaamisen tuottajina. Urheiluopistot järjestävät suomalaisen koulutusjärjestelmän mukaista liikunta-alan tutkintoon johtavaa ja ei tutkintotavoitteista koulutusta. 

Ammatillinen koulutus

Urheiluopistot järjestävät liikunnanohjauksen peruskoulutusta, jonka tutkintonimike on liikuntaneuvoja. 

Lisäksi urheiluopistot järjestävät liikunnan ja valmennuksen ammattitutkintoa sekä liikunta-alan ja muiden alojen ammatti- ja erikoisammattitutkintoja täydennys- ja pätevöitymiskoulutuksena.

Personal Trainer -koulutus: Urheiluopistojen järjestämään Personal Trainer -koulutukseen voi hakeutua liikunnanohjauksen perustutkinnon, liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinnon yhteydessä tai hakeutumalla koulutukseen erikseen järjestettävällä PT-kurssilla. 

Ammattiin suuntaava koulutus

Liikunnanohjauksen peruskurssi: 30 osaamispisteen laajuinen opintokokonaisuus, joka kuuluu valtion tukemaan vapaan sivistystyön koulutukseen. Koulutuksen tarkoituksena on vahvistaa opiskelijan liikunta- ja ohjaustaitoja, innostaa liikunnalliseen elämäntapaan ja valmistaa liikunta-alan opiskeluun. 

Vapaatavoitteinen koulutus

Liikuntakurssit ja -leirit:  Urheiluopistojen vapaatavoitteinen kurssitoiminta koostuu lapsille ja nuorille suunnatuista liikuntaleireistä, aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävästä koulutuksesta ja ikääntyvien erilaisista liikuntaan aktivoivasta liikuntatoiminnasta.

Urheiluopistoilla on koulutustoimintaansa varten loistavat sisä- ja ulkoliikuntatilat, joita yksityiset ihmiset, seurat tai yritykset voivat käyttää erilaiseen liikunta-, urheilu- tai kokouskäyttöön. Monipuolisten tilojen lisäksi, liikunta-alan koulutuksen järjestäjinä urheiluopistoilla on ainutlaatuista liikuntapedagogista osaamista, jota voi hyödyntää liikunnan oppimiskokemusten mahdollistamiseksi.

Urheiluopistopedagogiikka

Urheiluopistoverkosto on ainutlaatuinen asiantuntijakeskittymä, joka koostuu jäsenistönsä erityisosaamisesta, yhteistyöstä, osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta. Urheiluopistopedagogiikka on verkoston koulutustoimintaa johtava käsite, joka liimaa toisiinsa ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan strategian osat.

Kaavio urheiluopistopedagogiikasta

Urheiluopistopedagogiikka on urheiluopistoverkostolle enemmän kuin tapa, jolla opetus järjestetään – sen on toimintamuoto tai filosofia, jonka avulla kiinnitytään urheiluopistoverkoston kokonaisuuteen. Urheiluopistopedagogiikka kiteyttää liikuntatieteellisen ja pedagogisen osaamisen työelämälähtöiseksi toimintamuodoksi. 

Tällaisella pedagogisella lähestymistavalla oppiminen nähdään laaja-alaisena prosessina, jossa korostuvat opiskelijoiden kokonaisvaltaisen kasvun ja oman arjen hallinnan taitojen, ongelmanratkaisutaitojen sekä sosiaalisten ja yhteisöllisten taitojen tukeminen. 


Lähestymistavassa korostuvat aito sosiaalinen ympäristö ja sen roolit ja tehtävät sekä suvaitsevaisuus ja vertaisuus.

Urheiluopistopedagogiikka näyttäytyy yhteisesti valittujen arvojen mukaisena toimintana.   Asiakaslähtöinen toiminta oppilaitosten arjessa merkitsee osaamisperustaisuuden ja yksilöllisten opintopolkujen näkyväksi tekemistä, yksilöiden aitoa kuulemista, välittämistä ja kohtaamista. Koulutuksen laadunhallinnan kehittäminen verkostossa on juurtunut osaksi henkilökunnan toimintaa ja arkea. Muutosjoustavuus tarkoittaa pienelle oppilaitosmuodolle kykyä reagoida valtakunnallisiin muutoksiin ketterästi. Rohkeaan kokeiluun ja digipedagogisten mallien soveltamiseen kannustava kulttuuri vauhdittaa urheiluopistojen kykyä pysyä mukana yhteiskunnan kehityksessä. Hyvinvointiin kasvattaminen on urheiluopistoverkoston henkilökuntaa ohjaava arvo, joka ohjaa toimintaamme yhteiskunnallisen tavoitteemme saavuttamisessa. 

Urheiluopistoverkostossa toimii aktiivinen koulutuksen ohjausryhmätoiminta: koulutusjohdon ohjausryhmä  sekä ohjausryhmät tutkinnoittain; Liikunnanohjauksen perustutkinto ja Liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinto. 

Ohjausryhmätyöskentelyn tehtävänä on kehittää ammatillista koulutusta uudistuneen koulutuksen vaatimusten mukaisesti. 

Lataa: Urheiluopistoverkoston ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan strategia (pdf)  

Valmennuskeskustoiminta

Urheiluopistoilla on merkittävä rooli suomalaisen valmennusosaamisen tuottajina. Valmennuskeskukset ovat kiinteä osa urheiluopistojen toimivaa osaamiskokonaisuutta, ne toimivat kokonaisvaltaisen valmennuksen toimintayksikköinä. Valmennuskeskusten tarkoituksena  on edistää suomalaista eettisesti kestävää huippu-urheilua. Valmennuskeskukset tarjoavat pedagogisen valmennusosaamisen, erilaiset huippu-urheilun tukipalvelut, olosuhteet, urheilijatestauksen ja palautumisen seurannan palvelut urheilijoiden kehittymisen ja valmentautumisen tueksi. Olympiakomitea johtaa suomalaista valmennuskeskus- ja urheiluakatemiatoimintaa.  Urheiluopistojen huippu-urheilutoiminta on vapaan sivistystyön koulutusta, mikäli se täyttää lain edellytykset tuen saamiselle ja muulta osin maksullista palvelutoimintaa.

Urheiluopistohistoria

Urheiluopistojen historialliset juuret tulevat 1900-luvun alun tarpeesta tarjota kansalaisille organisoitua liikunnanohjausta ja urheiluvalmennusta sekä luoda tätä kautta yhtenäistä suomalaista liikunta- ja urheilukulttuuria. Urheiluopistojen juuret ulottuvat ajallisesti hyvin samaan ajankohtaan kuin ensimmäisten kansan- ja kansalaisopistojen perustamiset, joten näiden taustalta on löydettävissä sekä erottavia että yhteneviä aatetaustoja kansalaisten sivistystyössä. 

Tampereella sijaitseva Varalan Urheiluopisto on urheiluopistoverkoston vanhin opisto ja se on perustettu vuonna 1909 edistämään naisten liikuntakasvatusta. Tämän jälkeen urheiluopistoja perustettiin ympäri Suomen tasaisesti aina 1950-luvulle asti.  Suomen Urheiluopisto perustettiin Vierumäelle lähinnä miesten urheiluvalmennuksen ja liikuntaharrastamisen edistämiseksi vuonna 1927. Viimeisin urheiluopisto aloitti toimintansa Rovaniemellä vuonna 1972 ja se tunnetaan nykyisin nimellä Santasport Lapin Urheiluopisto. 

Urheiluopistojen alueelliset erot ja toiminnan erilaiset tarkoitusperät ovat vaikuttaneet siihen, millaisiksi urheiluopistojen toimintakokonaisuudet ovat kehittyneet nykypäivänä. Yhteisinä toimintaa ohjaavia päämääriä ovat olleet tuon ajan mukaisesti kansalaisten humanismiin perustuva sivistäminen yhtenäisen suomalaisen liikuntakulttuurin synnyttämiseksi. 

Urheiluopistot pääsivät valtionavustuksen piiriin vuonna 1950. Kymmenen vuotta myöhemmin säädettiin ensimmäinen urheiluopistolaki, jonka alaisuutteen opistot siirtyivät vähitellen. Urheiluopistot olivat pitkään oman urheiluopistolain alaisina, kunnes ne siirrettiin muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten (kansanopistot, kansalaisopisto, opistokeskukset ja kesäyliopisto) kanssa vapaan sivistystyön lain alle vuonna 1999. Näin ensimmäistä kertaa eri työmuodot saatettiin yhteisen lain piiriin.