Urheiluopistot ry

Urheiluopistojen historialliset juuret tulevat 1900-luvun alun tarpeesta tarjota kansalaisille organisoitua liikunnanohjausta ja urheiluvalmennusta sekä luoda tätä kautta yhtenäistä suomalaista liikunta- ja urheilukulttuuria. Urheiluopistojen juuret ulottuvat ajallisesti hyvin samaan ajankohtaan kuin ensimmäisten kansan- ja kansalaisopistojen perustamiset, joten näiden taustalta on löydettävissä sekä erottavia että yhteneviä aatetaustoja kansalaisten sivistystyössä. 

Tampereella sijaitseva Varalan Urheiluopisto on urheiluopistoverkoston vanhin opisto ja se on perustettu vuonna 1909 edistämään naisten liikuntakasvatusta. Tämän jälkeen urheiluopistoja perustettiin ympäri Suomen tasaisesti aina 1950-luvulle asti.  Suomen Urheiluopisto perustettiin Vierumäelle lähinnä miesten urheiluvalmennuksen ja liikuntaharrastamisen edistämiseksi vuonna 1927. Viimeisin urheiluopisto aloitti toimintansa Rovaniemellä vuonna 1972 ja se tunnetaan nykyisin nimellä Santasport Lapin Urheiluopisto. 

Urheiluopistojen alueelliset erot ja toiminnan erilaiset tarkoitusperät ovat vaikuttaneet siihen, millaisiksi urheiluopistojen toimintakokonaisuudet ovat kehittyneet nykypäivänä. Yhteisinä toimintaa ohjaavia päämääriä ovat olleet tuon ajan mukaisesti kansalaisten humanismiin perustuva sivistäminen yhtenäisen suomalaisen liikuntakulttuurin synnyttämiseksi. 

Urheiluopistot pääsivät valtionavustuksen piiriin vuonna 1950. Kymmenen vuotta myöhemmin säädettiin ensimmäinen urheiluopistolaki, jonka alaisuutteen opistot siirtyivät vähitellen. Urheiluopistot olivat pitkään oman urheiluopistolain alaisina, kunnes ne siirrettiin muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten (kansanopistot, kansalaisopisto, opistokeskukset ja kesäyliopisto) kanssa vapaan sivistystyön lain alle vuonna 1999. Näin ensimmäistä kertaa eri työmuodot saatettiin yhteisen lain piiriin. 

Verkosto tukee urheiluopistojen menestystä ja vahvistaa niiden yhteistä vaikuttavuutta verkostostrategialla. Strategian avulla koordinoidaan yhteistä toimintaa, hyödynnetään kunkin urheiluopiston vahvuuksia ja varmistetaan, että kaikki työskentelevät yhteisten vision, mission ja arvojen mukaisesti.

Merkittävä yhteiskunnallinen haaste on lasten ja nuorten liikkumisen väheneminen. Tämä on strategian keskeinen painopiste, samoin kuin edellisellä strategiakaudella. Verkostostrategialla luodaan yhteisvoimaa, joka parantaa verkoston suorituskykyä ja vaikuttaa ulospäin kumppaneihin ja viiteryhmiin.

Urheiluopistot vuoteen 2028 mennessä:

• ovat tunnettuja valtakunnallisesti
• lunastavat tekojen kautta paikkansa vaikuttavimpana liikunnan ja urheilun osaamisyhteisönä
• saavat lapset liikkumaan päiväkodeissa, kouluissa ja muissa oppilaitoksissa
• jakavat tietoa ja osaamista asiantuntijoina
• ovat johtavassa roolissa organisoidun liikunnan ja urheilun valmennus- ja johtamisosaamisen kehittämisessä valtakunnallisesti
• löytävät yhdessä uusia rahoituslähteitä nykyisten rinnalle

Visio

Jokainen lapsi ja nuori liikkuu ja voi hyvin.

Urheiluopistoverkosto unelmoi maailmasta, jossa lapset ja nuoret löytävät liikunnan ilon, joka luo perustan liikunnalliselle elämäntavalle ja menestyvälle huippu-urheilulle.

Missio

Hyvinvointia liikunnalla. Menestystä ja laatua osaamisella.

Urheiluopistoverkosto luo edellytyksiä koko kansan liikunnan, urheilun, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Liikkuminen on tärkeää yksilölle ja suomalaiselle yhteiskunnalle.

Arvot

Sitoutunut kumppanuus – Kunnianhimoinen kehittyminen – Tuloshakuinen vaikuttavuus – Pitkäjänteinen vastuullisuus

Strategiset painopisteet

Urheiluopistot ry:n toimintaa johtaa hallitus, joka valitaan kahden vuoden kaudelle. Hallituksen työtä valmistelee työvaliokunta, joka koostuu puheenjohtajistosta ja pääsihteeristä.

Urheiluopistot ry:n hallitus (31.12.2025 asti)

Puheenjohtaja: Mika Tuononen (Tanhuvaara)
Varapuheenjohtaja: Riku Granat (Varala)
Jäsenet: Petri Jakonen, (Eerikkilä), Tero Kuorikoski (Kolme kampusta), Heikki Hannola (Santasport), Jussi Töyrylä (Kuortane), Kosti Puurunen (Vuokatti), Tomas Järvinen (Solvalla)

Toiminnottaiset työryhmät

• Koulutusjohto, pj Antti Jokinen (Eerikkilä)
• Valmennuskeskusjohto, pj Eero Hietanen (Santasport)
• Talousjohto, pj Anu Häkkinen (Tanhuvaara)

Kehittämisryhmät

• Suomi liikkeelle -hankeryhmä, pj Eerika Laalo-Häikiö (UO ry)
• OPH-hankeryhmä, pj Eerika Laalo-Häikiö (UO ry)
• Kansainvälisyyskoordinaattorit, pj Jussi Immonen (Kuortane)
• Yläkoululeirikoordinaattorit, pj Elena Ingman (Kolme kampusta) – yhteistyö OK:n kanssa
• Työelämäyhteistyön kehittämisryhmä, pj Veli-Matti Hemmo (Varala)
• Vastuullisuusryhmä, pj Krista Kyyrönen (UO ry)
• Viestintäryhmä, pj Krista Kyyrönen (UO ry)
• Valmennus- ja johtamisosaamisen kehittämisryhmä, pj Herkko Koski (UO ry)

Ohjausryhmät

• LPT-ohjausryhmä, pj Annu Ridanpää-Taittonen (Kuortane)
• LAT-ohjausryhmä, pj Liisa Lattu (Vierumäki)
• VAT-Veat-ohjausryhmä, pj Herkko Koski (UO ry)

Urheiluopistot tuottavat yhteiskunnalle lähes nelinkertaiset hyödyt liikunnan keinoin

Urheiluopistojen toiminnan vaikuttavuutta tutkittiin SROI-vaikuttavuusarvioinnin (Social Return on Investment) kautta. Syksyllä 2024 valmistuneen selvityksen mukaan liikunta-alan vapaan sivistystyön ja ammatillisen koulutuksen terveydelliset ja sosiaaliset hyödyt nousevat vuosittain 83 miljoonaan euroon. Kun tähän lisätään aluetaloudelliset vaikutukset, kokonaisarvo kohoaa 143 miljoonaan euroon vuodessa.

Vaikuttavuusarvioinnin tavoitteena oli saada ulkopuolisen tahon näkemys verkoston koulutustehtävän aiheuttamista sosiaalisista ja terveydellisistä hyödyistä. SROI-arviointiin valittiin mukaan vapaan sivistystyön ja liikunta-alan ammatillinen koulutus, joihin urheiluopistot saavat vuosittain noin 40 miljoonaa euroa valtionosuuksia. Kuntoutussäätiön asiantuntijat Satu Niskanen ja Timo Ilomäki vastasivat analyysin toteuttamisesta..

Urheiluopistoverkoston tehtävänä on tuottaa liikunta-alan koulutusosaamista ja luoda edellytyksiä koko kansan liikunnan, urheilun, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. SROI-analyysillä haluttiin osoittaa rahallisesti, kuinka paljon terveydellisiä ja sosiaalisia hyötyjä julkinen sektori saa urheiluopistojen toiminnasta. Urheiluopistojen toiminta on huomattavasti laajempaa kuin mitä arviointiin pystyttiin ottamaan mukaan.

Vaikuttavuushaasteeseen havahduttiin, kun valtion leikkauskeskustelut olivat kuumillaan. Erityisesti vapaan sivistystyön rooli urheiluopistoissa ei ole kovin hyvin päättäjien tiedossa, jonka takia toiminta asetetaan usein samaan aikuiskoulutuslokeroon muiden VST-toimijoiden kanssa. Urheiluopistojen vapaan sivistystyön vuorokausista 66 prosenttia kohdistuu alle 18-vuotiaiden liikunta- ja urheiluharrastusten tukemiseen.

Toteutetussa SROI-arvioinnissa tarkasteltiin urheiluopistojen toiminnan terveydellisiä ja sosiaalisia hyötyjä rahamääräisenä. Terveydellisenä mittarina pidettiin liikuntasuositusten täyttymistä ja sosiaalisten hyötyjen mittarina yksinäisyyden vähentymistä. Urheiluopistojen SROI-luvuksi muodostui 3,6. Tehty laskelma perustui vuonna 2019 julkaistuun Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tuottamaan raporttiin Suomen urheiluopistojen aluetaloudelliset vaikutukset (Kujala ym. 2019). Raportin mukaan urheiluopistojen vaikutus maakuntien talouteen oli noin 60 miljoonaa euroa. Arvioinnista rajattiin tällöin pois terveydelliset ja sosiaaliset hyödyt sekä vaikutukset alueen imagoon ja houkuttelevuuteen. Kokonaisuudessaan SROI-luku 3,6 on todella hyvä, ja osoittaa, että työ liikkumisen ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi liikunnan keinoin tuottaa yhteiskunnalle huomattavia säästöjä. On myös hyvä huomioida, että vapaan sivistystyön koulutuksella ja ammatillisella koulutuksella on erityisiä koulutuspoliittisia tavoitteita, mutta niiden vaikutuksia ei sisällytetty tehtyyn arviointiin. Jos koulutuspoliittiset hyödyt olisi huomioitu arvioinnissa, niin SROI-luku olisi vieläkin korkeampi.

Tutustu SROI-arviointiin.

Valtakunnallinen urheiluopistoverkosto:
Eerikkilän Urheiluopisto
Kolmen Kampuksen Urheiluopisto (Kisakallio, Pajulahti, Mäkelänrinne)
Kuortaneen Urheiluopisto
Lapin Urheiluopisto Santasport
Solvallan Urheiluopisto
Suomen Urheiluopisto Vierumäki
Tanhuvaaran Urheiluopisto
Varalan Urheiluopisto
Vuokatin Urheiluopisto Vuokattisport

Edustukset

• Suomen Olympiakomitea, Osaamisen kehittämisen valtakunnallinen työryhmä: Jukka Tiikkaja, Herkko Koski

Viranomaisyhteistyö

Viranomaisyhteistyö on merkittävä osa verkoston toimintaa. Yhteistyötä tehdään erityisesti vapaan sivistystyön ja ammatillisen koulutuksen parissa.

• Opetus- ja kulttuuriministeriö NUOLI: vastaa liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön toiminnasta
• Opetus- ja kulttuuriministeriö VAPOS: vastaa vapaan sivistystyön koulutuksenjärjestäjien yhteistyöstä ja toimialan valtakunnallisesta kehittämisestä, tutkimuksesta ja linjauksista
• Opetus- ja kulttuuriministeriä LAMOS: vastaa ammatillisen koulutuksen toiminnasta
• Opetushallitus: vapaa sivistystyö ja ammatillinen koulutus

Edustukset

• Hallituksen asettama ammatillisen koulutuksen seurantaryhmä: Marjaana Eskelinen
• Opetushallituksen työelämätoimikunta: Pekka Kainulainen, Sari Karjalainen
• VST-tietopohja: Eerika Laalo-Häikiö
• Kansallinen Liikuntafoorumi, johtoryhmä: Eerika Laalo-Häikiö
• Vapaan sivistystyön tulevaisuustyöryhmä (OKM): Eerika Laalo-Häikiö

Urheiluopistoverkostolle

Uutiskirje (mailchimp.fi) (ethän tilaa uutiskirjettä linkin kautta)