Kohti SuomiAreenaa: Sivista, Olympiakomitea ja Urheiluopistot järjestävät SuomiAreenassa 11.7.2022 keskustelutilaisuuden aiheesta ”Tarvitaanko Suomessa urheilijatutkintoa?”. Tässä kirjoitussarjassa taustoitamme tilaisuutta.

Lasten ja nuorten liikunnan harrastamiseen käytetty aika herättää aika ajoin keskustelua siitä, liikkuvatko lapset ja nuoret riittävästi ja miltä liikkumisen kehitys tulevaisuudessa näyttää. On tärkeää keskustella siitä, miten liikkumiseen voidaan kannustaa ja miten voidaan luoda kaikille lapsille ja nuorille hyvät edellytykset liikkua. Liikunnalla on suoria vaikutuksia niin hyvinvointiin kuin Suomen huippu-urheilun kehittymiseen.

Haastattelimme aiheesta Kuortaneen Urheiluopiston rehtoria Tapio Korjusta.

Mikä rooli lasten ja nuorten liikkumisella on sekä hyvinvoinnin, mutta myös huippu-urheilun kannalta?

– Lasten ja nuorten liikkumisella on hyvin tärkeä rooli niin terveyden ja hyvinvoinnin edellytysten rakentamisessa kuin myös kansainväliseen tasoon yltävien urheilijan polkujen pohjana. Lapsuuden liikkumisella luodaan sydän- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön terveelle kasvulle, joka kantaa pitkälle loppuelämässä, Korjus aloittaa.

– Elimistön fysiologiset ominaisuudet kehittyvät parhaiten lapsuudessa ja nuoruudessa. Lapsuuden liikuntaharrastus vahvistaa myös monia myönteisiä psyykkisiä ominaisuuksia kuten sosiaalisuus, tavoitteellisuus, vastusten kohtaaminen, keskittymiskyky, parhaansa yrittäminen, mielen lujuus ja niin edelleen, Korjus jatkaa.

– Kaikilla huippu-urheilijoilla on vahva ja monilajinen lapsuuden ja tai nuoruuden liikuntatausta. Pohjaa rakentavat riittävä määrä ja monipuolisuus – tämä tarvitaan huipulle nousuun, sanoo Korjus.

Miltä Suomen huippu-urheilu tällä hetkellä näyttää?

– Suomen huippu-urheilun menestys, rakenteet ja toimintatavat näyttävät tällä hetkellä lupaavilta. Menestys on parantunut niin mitalimäärissä kuin maiden välisessä laajemmassa ranking-listauksessa. Suomi oli vuoden 2021 tuloksilla mitattuna maailman 21. maa WRCES-rankingissa, jossa lasketaan mukaan 115 eri lajin menestys. Vuonna 2014 Suomi oli samassa vertailussa 44. Myös olympiamitalien määrä on noussut ja esim. joukkuelajit ovat menestyneet paremmin ja laajemmin kuin koskaan aikaisemmin, toteaa Korjus.

– Olen suhteellisen tyytyväinen nykymenestykseen. Samalla luotan myös siihen, että tulevina vuosina menestys edelleen paranee, kun huippu-urheilun uudet rakenteet ja toimintatavat pääsevät täydellä teholla vaikuttamaan tuhansien urheilijoiden ja valmentajien arkeen. Tällä tarkoitan urheilija-apurahoja, urheiluakatemioita, valmennuskeskuksia, tukijärjestelmiä, huippu-urheiluyksiköitä, KIHUa, lajityötä ja niin edelleen, Korjus listaa.

Miten Suomessa voi kasvaa huippu-urheilijaksi, mitä se edellyttää?

– Suomessa voi kasvaa huippu-urheilijaksi tänä päivänä varmemmin kuin koskaan itsenäisyytemme historiassa. Valtakunnallinen hu-järjestelmä, josta kerron edellisen vastauksen lopussa, tarjoaa nykyurheilijalle varhaisesta nuoruusvaiheesta eteenpäin tukevan kasvu- ja kehittymisalustan eri puolilla Suomea, sanoo Korjus.

– Järjestelmästä löytyy monien lajien valtakunnallisia keskittämisratkaisuja ja myös laadukasta valmennusta ja olosuhteita monissa kaupunkiympäristöissä eri puolilla Suomea. Jos nuori tavoittelee huippu-urheilijaksi, on tärkeintä kiinnittyä sellaiseen toimintaympäristöön, joka tarjoaa korkealuokkaisen valmennuksen, urheilun asiantuntijapalvelut ja huippuolosuhteet opiskelun rinnalla. Useissa tapauksissa se tarkoittaa muuttamista parhaisiin keskuksiin (urheiluakatemia/valmennuskeskus). Huipulle kasvaminen on mahdollista monissa muissakin olosuhteissa – tärkeintä on nuoren oma halu kehittyä ja tavoitella menestystä. Oma päätös tarvitaan, korostaa Korjus.

– Rahoituksellisesti paras tilanne on niillä nuorilla, jotka opiskelevat toisella asteella – erityisesti urheiluoppilaitoksissa. Silloin systeemi rahoittaa suurelta osin valmennuksen, olosuhteet ja asiantuntijapalvelut. Urheilijanpolku vaikeutuu urheilulukion tms. jälkeen. Vastaavaa valtion rahoittamaan urheiluoppilaitosmallia ei ole enää korkeakouluissa. Tämä vaihe onkin tulevaisuuden kehittämisessä suurimmassa tarpeessa. Kansainväliselle aikuistasolle pääsyn jälkeen jatko helpottuu, kun menestys tuo mukanaan isot apurahat, kilpailu- ja sponsoritulot, Korjus lopettaa.