26.4.2023

Nyt on oikea aika tehdä liikuttavia päätöksiä – hallitusneuvotteluissa tarvitaan
konkreettisia sitoumuksia liikunnan edistämiseksi

Poikkihallinnolliselle toimintaohjelmalle tukea laajasti eri puolueilta

Liikunnan ja urheilun yhteiskunnallinen merkitys sekä liikkumattomuuden kansanterveydelliset ja -taloudelliset vaikutukset ovat viime aikoina olleet laajasti esillä julkisessa keskustelussa. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö kehotti valtiopäivien avajaisten puheessaan tuoreita kansanedustajia ”ylös, ulos ja lenkille” ja korosti niin fyysisen kuin psyykkisen hyvinvoinnin merkitystä kuormittavassa työssä jaksamisen kannalta.

Oli ilo huomata, että liikunnallisen elämäntavan edistäminen on löytänyt tiensä myös hallitustunnustelijan, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon hallitustunnustelukysymyksiin. Hallitustunnustelija tiedustelee potentiaalisilta hallituskumppaneilta, miten ne tukisivat liikunnallisen elämäntavan yleistymistä.

Puolueet nostavat vastauksissaan esille monipuolisesti keinoja liikunnan kokonaisvaltaiseksi lisäämiseksi. Esimerkiksi vihreät, kokoomus ja kristillisdemokraatit haluavat vahvistaa ja vakiinnuttaa Liikkuvat -ohjelmien kokonaisuuden ja perussuomalaiset esittävät liikunnan lisäämistä koulupäivien yhteyteen. Vasemmistoliitto ja vihreät puolestaan korostavat liikenne- ja kaupunkisuunnittelun merkitystä arkiliikunnan lisäämisessä. SDP esittää seuratoiminnan kehittämistuen kohdentamista matalan kynnyksen harrastustoimintaan ja Liike Nyt esittää lapsille ja nuorille suunnattua harrastusseteliä.

Liikkumattomuuden ratkaisu ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen liittyy läheisesti myös muihin hallitustunnustelijan kysymyksiin: liikunnallinen elämäntapa vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä. Liikunta ja urheilu ennaltaehkäisevät sairauksia, minkä vuoksi liikunnan edistäminen tukee pitkällä aikavälillä myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kantokykyä. Muun muassa vihreät, RKP ja kristillisdemokraatit nostavat vastauksissaan esille liikunnan sairauksia ennaltaehkäisevän roolin ja SDP haluaa liikunnan palveluketjut sosiaali- ja terveydenhuollon yhteyteen.

Liikunnallisen elämäntavan kokonaisvaltainen edistäminen vaatii poikkihallinnollista yhteistyötä, pitkäjänteistä kehittämistä ja riittävät resurssit. Liikkumattomuuteen on tartuttava konkreettisin toimin, yhteistyössä niin julkishallinnon kuin yksityisen ja kolmannen sektorin sekä kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa. Kokoomus, RKP ja KD esittävät vastauksissaan hallintorajat ylittävän, liikuntapoliittisen toimintaohjelman käynnistämistä. Myös Urheiluopistot ovat vaatineet vastaavaa, konkreettista toimenpideohjelmaa uuteen hallitusohjelmaan – liikkumattomuuden ratkaisemisen on oltava yksi uuden hallituksen kärkitavoitteista.

Liikunnallinen elämäntapa opitaan lapsena, ja siksi lasten ja nuorten liikkumisen edellytyksiin panostamisen on oltava keskiössä. Me Urheiluopistoilla olemme valmiita tulevan vaalikauden urakkaan liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Konkreettisten ratkaisujen on kuitenkin kanavoiduttava myös hallitusohjelmaan, jotta pitkäjänteinen työ liikkumattomuuden ratkaisemiseksi voi käynnistyä.

Urheiluopistojen hallitusohjelmatavoitteisiin pääset tutustumaan täältä.

 

Kirjoittajat:

Urheiluopistoverkoston toimitusjohtajat

Tomas Järvinen, Solvallan Urheiluopisto

Petri Jakonen, Eerikkilän Urheiluopisto

Petri Tarkkanen, Kisakallion Urheiluopisto

Jussi Töyrylä, Kuortaneen Urheiluopisto

Mikko Levola, Liikuntakeskus Pajulahti

Mika Kulmala, Santasport Lapin Urheiluopisto

Peter Gabrielsson, Suomen Urheiluopisto, Vierumäki

Mika Tuononen, Tanhuvaaran Urheiluopisto

Karri Koli, Urheiluopisto Kisakeskus

Riku Granat, Varalan Urheiluopisto

Mari Varjonen, Vuokatti Sport

verkostopäivien yhteiskuva, jossa urheiluopistojen johtajia

Urheiluopistojen johtoa Verkostopäiviltä Varalasta.