Urheiluopistojen vapaa sivistystyö on investointi ihmisiin
Urheiluopistojen toteuttamalla vapaan sivistystyön koulutuksella vaikutetaan yksittäisestä opiskelijasta seuroihin, järjestöihin, yhteisöihin ja koko suomalaiseen liikunta- ja urheilukulttuuriin.
Yhdeksän valtakunnallista urheiluopistoa toteuttaa eri puolilla Suomea laajaa vapaan sivistystyön koulutustehtävää. Koulutustehtävä on lakisääteinen. Koulutuksiin osallistuu vuosittain yli 160 000 henkilöä, joista 62 prosenttia on alaikäisiä.
Mitä koulutuksella saadaan aikaan?
Urheiluopistojen vapaa sivistystyö on käytännönläheistä koulutusta, jossa oppiminen, liikunta, yhteisö ja käytännön toiminta yhdistyvät.
Käytännössä koulutetaan esimerkiksi:
– valmentajia ja ohjaajia, jotka liikuttavat ja ohjaavat lapsia, nuoria ja aikuisia
– seuratoimijoita ja vapaaehtoisia, jotka ylläpitävät ja kehittävät paikallista liikuntatoimintaa
– liikunnan ja urheilun toimijoita, joiden osaamista vahvistetaan täydennys- ja jatkokoulutuksella
– urheilijoita ja valmennusyhteisöjä, joiden tavoitteellista harjoittelua ja kehittymistä tuetaan
– järjestöjen luottamushenkilöitä, tuomareita ja toimitsijoita, jotka mahdollistavat liikunta- ja urheilutoiminnan käytännössä.
Lisäksi koulutuksella edistetään eri ikäryhmien liikunnallista elämäntapaa, hyvinvointia ja toimintakykyä sekä tuetaan liikunnan ja urheilun järjestötoimintaa ja huippu-urheilua.
”Eerikkilän Urheiluopistossa vapaan sivistystyön vaikuttavuus näkyy ennen kaikkea nuorten pelaajien kehittymisenä. Tuemme urheilijaa kokonaisvaltaisesti yhdistämällä oppimisen, harjoittelun sekä hyvinvoinnin laadukkaissa olosuhteissa. Keräämämme tieto auttaa niin pelaajia kuin valmentajia tekemään parempia valintoja arjessa ja tukee pitkäjänteistä kehittymistä kohti omaa potentiaalia. Näin rakennamme suomalaisen urheilun tulevaisuutta”, sanoo rehtori Antti Jokinen Eerikkilän Urheiluopistosta.
Koulutuksen vaikutus moninkertaistuu
Urheiluopistojen erityinen vahvuus on koulutuksen vaikutuksen välittyminen opiskelijasta hänen edustamaansa yhteisöön. Suuri osa koulutuksista suunnitellaan yhteistyössä paikallisten urheiluseurojen ja valtakunnallisten lajiliittojen kanssa. Näin koulutusinvestointi vahvistaa suoraan myös paikallista ja valtakunnallista liikunta- ja urheilutoimintaa.
”Urheiluopistojen merkitys näkyy siinä, mitä tapahtuu koulutuksen jälkeen. Kun valmentaja, ohjaaja tai seuratoimija saa lisää osaamista, vaikutus siirtyy suoraan lasten, nuorten ja aikuisten arkeen. Yksi koulutettu ihminen voi vaikuttaa kymmenien tai jopa satojen muiden ihmisten liikuntaan ja hyvinvointiin”, toteaa Urheiluopistot ry:n puheenjohtaja Mika Tuononen, joka toimii Tanhuvaaran Urheiluopiston toimitusjohtajana ja rehtorina.
Ei vain osallistumista – vaan osaamista
Urheiluopistot yhdistävät koulutuksen ja käytännön tavalla, joka vahvistaa osaamisen lisäksi ihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
”Koulutus ei jää luokkahuoneeseen. Se tapahtuu aidossa liikunta-, urheilu- ja yhteisöympäristössä ja siirtyy ihmisten mukana arkeen. Siksi urheiluopistojen koulutuksella on merkitystä sekä yksilölle että koko yhteiskunnalle. Hän voi oppia liikkumaan paremmin, valmentamaan paremmin, toimimaan paremmin ryhmässä tai tekemään omaa hyvinvointiaan tukevia valintoja. Tavoitteena on muutos, joka näkyy koulutuksen jälkeen ihmisen arjessa ja hänen yhteisössään”, jatkaa rehtori Antti Jokinen.
Urheiluopistojen vahvuuksia ovat koko Suomen kattava verkosto, liikunnan ja koulutuksen yhdistäminen, laaja asiantuntijayhteisö, käytännönläheinen oppimisympäristö sekä koulutuksen vaikutuksen välittyminen opiskelijasta hänen yhteisöönsä.
Lisätietoja:
Mika Tuononen, puheenjohtaja, Urheiluopistot ry
050 527 2507
Antti Jokinen, rehtori, Eerikkilän Urheiluopisto
040 456 0695
Eerika Laalo-Häikiö, pääsihteeri, Urheiluopistot ry
040 593 2487