Osaamisen kehittämisen vastuutoimijat kokoontuivat Olympiastadionille
Valmennus- ja johtamisosaamisen verkosto kokosi lajiliittojen toiminnanjohtajat 20.5.2026 keskustelemaan kehittämistyön tuloksista ja tulevista painopisteistä. Tilaisuudessa korostuivat lasten urheilun yhteiset linjaukset, valmentajien osaamisen vahvistaminen sekä alueellisen yhteistyön tiivistäminen. Mukana oli noin 50 osallistujaa ympäri Suomen.
Valmennus- ja johtamisosaamisen verkosto järjesti yhdessä Olympiakomitean, Urheiluopistot ry:n ja Liikunnan aluejärjestöjen kanssa hybriditilaisuuden, johon osallistui noin 50 lajiliittojen edustajaa. Päivän tavoitteena oli esitellä puolentoista vuoden kehittämisjakson aikana toteutettuja toimenpiteitä sekä linjata tulevaa yhteistyötä lajiliittojen kanssa.
Tilaisuuden avasivat Olympiakomitean urheilutoimenjohtaja Liisa Ahlqvist-Lehkosuo, Urheiluopistot ry:n pääsihteeri Eerika Laalo-Häikiö sekä Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri Heidi Pekkola. Avauspuheenvuoroissa käytiin läpi suomalaisen urheilun strategiaa, osaamisen kehittämisen painopisteitä sekä valmennus- ja johtamisosaamisen verkoston kolme keskeistä tavoitetta. Samalla täsmennettiin eri organisaatioiden rooleja yhteistyössä: Olympiakomitea toimii kokonaisuuden johtajana, ja sen rinnalla muut toimijat vastaavat käytännön toteutuksesta ja kehittämistyöstä.
Lasten urheiluun yhteiset linjaukset
Keskeisenä sisältönä esiteltiin lasten urheilun sopimus sekä valmentajalupaus. Olympiakomitean erityisasiantuntija Juha Sten avasi alle 12-vuotiaiden lasten urheilua ohjaavaa sopimusta, jonka valmistelussa on ollut mukana 40 lajiliiton asiantuntijaverkosto. Sopimus kokoaa lajiliittojen yhteisen näkemyksen lasten urheilun suunnasta ja kehittämisen periaatteista.
Sopimus on julkinen arvopohjainen sitoumus, jossa korostuvat lapsen etu, kokonaisvaltainen kasvu ja kehitys sekä pitkä harrastuspolku. Tavoitteena on lisätä lasten monipuolista liikkumista sekä pidentää urheiluharrastusten kestoa.
Valmentajalupaus eli niin sanottu license to coach puolestaan tähtää kaikkien Suomessa toimivien valmentajien tavoittamiseen. Tarkoituksena on tarjota matalan kynnyksen ensimmäinen osaamiskokonaisuus lajista riippumatta sekä vahvistaa valmennuksen laatua ja arvostusta. Samalla rakennetaan yhteinen valmentajarekisteri, joka parantaa tiedolla johtamista ja viestintää sekä auttaa kohdentamaan koulutuksia entistä paremmin.
Valmentajalupauksen kehittämisessä on mukana laaja joukko toimijoita, kuten Olympiakomitea, Urheiluopistot ry, lajiliitot, kuntasektori, Suomen Valmentajat ry, MIELI ry sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.
Koulutukset ja alueellinen kehittäminen vahvistuvat
Valmennus- ja johtamisosaamisen kehittämistä tarkasteltiin myös koulutusjärjestelmän näkökulmasta. Herkko Koski esitteli 1–3 -tason valmentajakoulutuksen pilottia (LUMI-lajit) sekä urheiluvalmentajan ammattitutkinnon uudet perusteet. Erikoisammattitutkintojen uudistustyön kerrottiin olevan parhaillaan käynnissä.
Alueellisen osaamisen kehittämiseen esiteltiin uusi toimintamalli, jossa tavoitteena on tukea ruohonjuuritason seuratoimijoiden osaamista paikallisten toimijoiden avulla. Yhtenä keskeisenä toimenpiteenä käynnistetään valmennusvastaaville suunnattuja mentorointiryhmiä, joiden kautta kehitetään eri lajien valmennuspäälliköiden ja vastuuhenkilöiden johtamisosaamista sekä lisätään yhteistyötä paikallistasolla.
Toisena uutena kokonaisuutena esiteltiin urheilevien lasten vanhemmille suunnattu valmennusoppisisältö. Materiaalit ovat valmiit, ja seuraavaksi valmistellaan niiden käyttöönottoa yhteistyössä alueiden ja lajiliittojen kanssa.
Aluejärjestöjen rooli ja seurabarometrin tulokset esillä
Liikunnan aluejärjestöjen puheenvuorossa esiteltiin laajasti alueellisen toiminnan nykytilaa ja roolia seurojen tukena. Vuoden aikana aluejärjestöt ovat tukeneet yli 700 seuraa erityisesti talouteen ja hallintoon liittyvissä kysymyksissä. Perustyöhön kuuluvat muun muassa Tähti-seura-auditoinnit ja strategiatyön tukeminen.
Tilaisuudessa käsiteltiin myös Seurabarometri 2025 -kyselyn tuloksia. Joka toinen vuosi toteutettavaan kyselyyn vastasi lähes 1000 urheiluseuraa. Kerätty tieto tarjoaa arvokkaan kokonaiskuvan seurojen tilanteesta ja kehitystarpeista, ja sen hyödyntämistä yhteistyön kehittämisessä pidettiin tärkeänä.
Keskusteluissa nousi esiin uusia yhteistyömahdollisuuksia sekä tarve kehittää tiedonkeruuta entistä yhtenäisemmäksi yli organisaatiorajojen.
Yhteistyö keskiössä myös jatkossa
Tilaisuudessa korostui vahva yhteinen näkemys siitä, että verkostomainen yhteistyö on välttämätöntä suomalaisen urheilun kehittämisessä. Vaikka yhteistyö useiden toimijoiden kesken on vaativaa, nähtiin sen tarjoavan parhaat mahdollisuudet ratkaista alan keskeisiä haasteita.
Jatkossa tavoitteena on tiivistää yhteistyötä entisestään, vähentää päällekkäistä työtä sekä vahvistaa tavoitteellista tekemistä selkeiden mittareiden avulla. Samalla tunnistettiin ja tunnustettiin laajasti jo nyt tehtävä laadukas kehittämistyö eri organisaatioissa.
Kysy lisää
Herkko Koski
herkko.koski[at]urheiluopistot.fi
+358 44 055 2122