Liikunta-alan ammatillinen koulutus turvaa Suomen hyvinvointia
Liikunnanohjauksen perustutkinto varmistaa osaajia hyvinvointiin ja liikkumiseen
Peruskoulun jälkeinen yhteishaku on auki 17.2.-17.3.2026. Urheiluopistojen tarjoama Liikunnanohjauksen perustutkinto (LPT) tuottaa käytännön osaajia, joita kunnat, hyvinvointialueet, seurat ja hyvinvointiyritykset tarvitsevat lisää: ryhmänohjaajia, terveysliikunnan edistäjiä, valmennuksen ja tapahtumatuotannon ammattilaisia.
LPT on nuorelle toiminnallinen, vetovoimainen reitti työelämään ja jatko-opintoihin – ja yhteiskunnalle kustannusvaikuttava tapa lisätä liikkumista, ehkäistä pahoinvointia ja vahvistaa arjen palveluja.
- Vetovoima: n. 1 400 hakijaa / 390 aloituspaikkaa. Vetovoimakerroin 1,22 (2024) vs. ammatillisten tutkintojen keskiarvo 0,96.
- Polut: yhteishaku, jatkuva haku, oppisopimus ja monimuoto-opetus tukevat saavutettavuutta.
- Tarve: valmistuneet vahvistavat kuntien ja järjestöjen palvelukykyä ja tukevat sote-kustannusten hallintaa ennaltaehkäisyllä.
Urheiluopistoverkosto on Suomen suurin liikunnan ja urheilun osaamisyhteisö
Urheiluopistot muodostavat laajimman liikkumisen, liikunnan, huippu-urheilun ja kansalaisten liikuttamisen osaamisyhteisön. Toiminta perustuu ammatilliseen koulutukseen, vapaan sivistystyön koulutukseen ja valmennuskeskustoimintaan. Verkosto tukee kuntia, hyvinvointialueita, järjestöjä ja seuroja osaavan työvoiman saamisessa.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Urheiluopistoilla on lakisääteinen liikunta-alan ammatillisen koulutuksen järjestämistehtävä. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoita on vuosittain noin 2100 (sisältää myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnot).
Liikunnanohjauksen perustutkintoa uudistetaan säännöllisesti yhteistyössä opetushallituksen ja työelämän kanssa, jotta se vastaa liikunta- ja hyvinvointipalvelujen muuttuvaan työvoimatarpeeseen. Kasvavia osaamisalueita ovat terveysliikunta, valmennus, seuratoiminta, hyvinvointipalvelut ja ikääntyvien ohjaus.
“Liikunnanohjauksen perustutkintoa on kehitetty yhdessä OPH:n ja työelämän kanssa – viimeksi vuonna 2025 – jotta se vastaa terveysliikunnan, seurojen ja ikääntyvien kasvavaan tarpeeseen. Opiskelijamme lisäävät jo opintojen aikana väestön liikkumista kunnissa ja seuroissa, mikä tukee hyvinvointialueita ja hillitsee sote-kustannuksia”, kertoo Varalan Urheiluopiston rehtori Marjaana Eskelinen.
Työelämäyhteistyö varmistaa osaamisen laadun
Urheiluopistoilla on yli 1 000 työelämäkumppania valtakunnallisesti. Työelämäjaksot, oppisopimus ja työpaikoilla toteutettavat näytöt ovat olennainen osa koulutusta.
“Meillä työelämäyhteistyö ei ole liitännäinen osa, vaan koulutuksen ydin. Opiskelijat tekevät jaksoja seuroissa, kuntien palveluissa, hyvinvointiyrityksissä ja tapahtumissa – he oppivat aidoissa tilanteissa, rakentavat verkostoja ja työllistyvät nopeasti valmistumisen jälkeen”, toteaa Kolmen Kampuksen Urheiluopiston työelämäkoordinaattori Nina Tohkanen.
Valmistuneista 84 % työllistyy tai siirtyy jatko-opintoihin.
Liikunnanohjauksen koulutuksen erityisluonne on säilytettävä
Urheiluopistojen toimintaympäristö on LPT-koulutuksen laadun edellytys. Järjestämisluvan säilyminen urheiluopistoilla turvaa koulutuksen erityisvaatimukset, vahvat työelämäverkostot ja valtakunnallisen saavutettavuuden.
