Vapaan sivistystyön koulutus
Vapaa sivistystyö on suomalaiseen koulutusjärjestelmään kuuluva koulutusmuoto, josta säädetään vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998). Vapaan sivistystyön koulutusta tarjoavat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset (urheiluopistot) ja opintokeskukset, joista jokaisella on oma laissa määritelty koulutustehtävänsä. Vapaan sivistystyön koulutuksen järjestäminen perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään oppilaitoksen ylläpitämislupaan.
Urheiluopistojen vapaan sivistystyön koulutus
Urheiluopistoissa vapaana sivistystyönä tarjotun koulutuksen tulee vastata vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) säädettyjä tarkoitusta ja tavoitteita (1 §) sekä lain piiriin kuuluvaa toimintaa (2 §). Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeistuksen mukaisesti liikunnan koulutuskeskusten tehtävänä on järjestää:
- Liikuntaharrastusta, hyvinvointia ja terveyttä edistävää koulutusta: koko väestölle tarjotut liikuntaharrastusta edistävät vapaan sivistystyön koulutukset. Osallistujat voivat olla lapsia, nuoria, työikäisiä tai ikääntyviä. Myös perhekurssit ovat liikuntaharrastusta edistävää koulutusta.
- Valmentaja- ja ohjaajakoulutusta: urheiluseurojen sekä valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen ohjaajille ja valmentajille tarkoitettu tutkintoon johtamaton koulutus.
- Huippu-urheilua tukevaa koulutusta: huippu-urheilukoulutus, joka voi olla myös seurojen tai lajiliittojen yhteistoimintaleirejä. Huippu-urheilukoulutukselle on luonteenomaista tavoitteellisuus ja valmennuksellisuus.
- Muuta kansalaisjärjestötoimintaa edistävää koulutusta: koulutustoimintaa, jota tarjotaan esimerkiksi yhdistysten hallituksen ja muiden vastaavien elinten luottamushenkilöille ja muille vapaaehtoistoimijoille. Lisäksi esim. seuratoiminnan kehittämiskoulutus, tuomari- ja toimitsijakoulutus tai muu yhdistystoiminnan täydennyskoulutus.
Lisäksi vapaan sivistystyön koulutusta on urheilijakoulutus yläkoululeirimallilla, joka on Suomen Olympiakomitean koordinoima ja hyväksymä valtakunnallinen leiritysmalli, joka on osa urheiluakatemiaohjelman yläkoulutyön kokonaisuutta. Yläkoululeiritoimintaa järjestävä urheiluopisto sitoutuu yhdessä sovittuihin linjauksiin ja Olympiakomitean kriteeristöön yläkoululeiritykselle. Yläkoululeiritys tulee olla kirjattu urheiluopiston toimintasuunnitelmaan ja yläkoulun leiritysmallille tulee olla laadittuna visio ja vuosittaiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. Koulutuskeskuksella tulee olla yläkoululeirityksestä vastaava koordinaattori.
Kilpailutoiminta ei sellaisenaan ole vapaan sivistystyön lain mukaista koulutusta. Vain sellaiset kilpailut ja turnaustapahtumat, jotka täyttävät kaikki vapaan sivistystyön lain ja OKM:n liikuntayksikön ohjeen mukaiset opinnolliset kriteerit, voidaan kirjata vapaan sivistystyön suoritteisiin.
Laatu ja seuranta
Opetuksen suunnittelu on tärkeä osa urheiluopistojen opetuksen kehittämistä. Pitkäjänteisellä suunnittelulla opetuksesta saadaan jatkuvasti kehittyvää ja tavoitteellista. Liikunnan koulutuskeskuksilla on koulutuksen järjestämistä koskeva toimintasuunnitelma sekä koulutuskeskusverkoston yhteinen vapaan sivistystyön opetussuunnitelma, jonka tarkoitus on yhtenäistää koulutuskeskuksissa tapahtuvaa koulutusta sekä lisätä koulutuksen laatua. Koulutuksen järjestäjä suunnittelee opetuksen tarjonnan ja päättää opetuksen määrästä opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.
Vapaan sivistystyön lain 7 §:n mukaan oppilaitoksen tulee arvioida antamaansa koulutusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arvioinnin tarkoituksena on vapaan sivistystyön kehittäminen. Tavoitteena ennen kaikkea urheiluopistojen toiminnan kehittäminen ja tätä kautta oppimisen edellytysten parantaminen. Järjestelmällisen arvioinnin myötä löydetään koulutuskeskusten vahvuudet ja kehittämisalueet. Arviointi on myös pohja laadukkaalle päätöksenteolle.
Arvioinnin avulla arvioidaan mm. koulutuskeskuksen toimintaa, tuloksia, vaikuttavuutta, opetushenkilöstön pätevyyttä, opetusmenetelmiä ja kursseja. Arviointi toimii pohjana johtamisen, toiminnan, opetuksen ja asiakaspalvelun laadun parantamiselle.
Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa vuosittain vapaan sivistystyön koulutuksen opiskelijavuorokausien määrää ja sisältöjä ja voi suorittaa toiminnan muuta arviointia.
Vapaan sivistystyön koulutuksen ketterä käsikirja on tehty tukemaan koulutuksen kestävää ja vastuullista kurssisuunnittelua ja laadun varmistusta urheiluopistojen arjessa. Käsikirjaan on määritelty verkoston yhteiset koulutuksen toteuttamisen periaatteet: arvot, eettisen toiminnan periaatteet, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä urheiluopistopedagogiikka. Koulutuksen järjestäjät arvioivat osaamisen kehittymistä omilla palautteenkeruun menetelmillä.